Laura Sulkava, eduskuntavaaliehdokas, Liike Nyt, Helsinki
blogi

Stop kouluväkivallalle

Väkivaltaa ei saa sivuuttaa vain siksi, että tekijä on alaikäinen

Kouluväkivalta voi olla esimerkiksi henkistä väkivaltaa, jolloin joku suljetaan tahallaan porukan ulkopuolelle, se voi olla haukkumista tai fyysistä käsiksi käymistä. Ei kiusaa tai keppostelua – väkivalta on väkivaltaa, oli sitten kyse lapsesta tai aikuisesta. Miksi ohittaisimme väkivallan vain siksi, että tekijät ovat alaikäisiä?

Kenenkään, ei kenenkään pitäisi joutua pelkäämään kouluunmenoa, kuivaamaan kyyneleitään salaa paidan reunaan, tuntea olevansa ei-toivottu tai arvoton. Koulun täytyy olla turvapaikka, jossa voi valoisin mielin – rakentaa luottamuksen siihen, että elämä kantaa. Osalle lapsista koulu on ainoa turvallinen paikka.

“Koulukiusaamisessa” ei ole kyse jäynänteosta, vaan jäljet jättävästä väkivallasta, jonka seurauksista kärsii suuri joukko lapsia ja nuoria – ja aikuiseksi kasvaneita. Yhteisvastuun Kampanja 23 nostaa esiin, että joka viikko lähes 40 000 nuorta ja lasta joutuu kouluväkivallan uhriksi. Tämä tekee keskimäärin neljä lasta minuutissa. Kyseessä on ongelma, joka hoitamattomana lisää syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien määrää. Hintalappu kyseisille ongelmille on suuri.

Uintiharrastus oli oma pelastukseni

Itse koin lapsena henkistä kouluväkivaltaa, ja sen jättämät haavat satuttavat edelleen. Vihasin koulua ja koulunkäyntiä. Vanhempani tekivät kaikkensa auttaakseen, mutta tilannetta oli vaikeaa lopulta selvittää, sillä koulun johdon mukaan “koulussamme ei tapahtunut kiusaamista”. Piti sinnitellä päivästä ja vuodesta toiseen sekä “olla välittämättä”. Voin huonosti, muutuin kameleontiksi ja ahdistus purkautui itkuna, vetäytymisenä, päänsärkyinä ja temperamenttisuutena. Negatiivisia tunteita ei ollut lupaa kokea – niitä ei virallisesti ollut ja aikuisena ne vasta opin tunnistamaan sekä käsittelemään. Itselleni pelastus ja pakokeino oli uintiharrastus.

Olen ikuisesti kiitollinen uintikavereilleni ja peruskouluajan valmentajilleni sekä lukioni valmentajalle. Oon aina sanonut, että uinti pelasti mut tyhmyyksiltä, mutta uskon, että se pelasti mut myös syvemmiltä mielenterveysongelmilta. Peruskoulun jälkeen olin valmis käymään kymppiluokan, että pääsen urheilulukioon. Pääsin ensiyrittämällä Mäkelänrinteen lukioon ja heti ensimmäisenä päivänä tuntui, että kuuluin joukkoon. Se oli mahtavaa aikaa.

Väkivallan tekijä tarvitsee apua

Osa niistä, jotka kohdisti muhun henkistä väkivaltaa, on pyytänyt ja saanut anteeksi. Todella surullista oli tavata lähes kolmekymppisenä yksi “kiusaaja” ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Lähtökohtaisesti oletin hänen aikuistuneen ja järkytys oli suuri, kun hän käyttäytyi edelleen kuin teininä. Mut valtasi ensin myötähäpeä ja sen jälkeen suru: hän on jäänyt ilman apua eikä ole tajunnut omatoimisesti sitä hakea.

Kouluväkivallassa ei ole kyse vain kohteesta. Henkinen ja fyysinen väkivalta on traumatisoiva kokemus hänelle, joka sitä kokee, mutta tuntuu, että helposti edelleen keskustelusta unohdetaan väkivallan tekijä sekä muut osalliset, mahdollistajat. Minkälainen henkilö toimii väkivaltaisesti? Huonosti voiva ihminen. On tärkeää selvittää, miksi lapsi tai nuori käyttäytyy väkivaltaisesti, ja saada hänet avun piiriin – on hoidettava oireen juurisyytä, jotta hän pystyy tulevaisuudessa toimimaan kouluympäristössä ja pärjäämään myöhemmässä elämässään.

Kouluväkivallan vaikutukset

Toivon sydämestäni, että missään koulussa ei nykypäivänä ajatella, että “koulukiusaamista ei meillä tapahdu”. Aihe on tulenarka: silmien sulkeminen ja tuudittautuminen ajatukseen, että ongelma on muualla kuin meillä, antaa väkivallalle oikeutuksen ja olosuhteet pesiytyä ongelmaksi. Kouluväkivalta koskettaa väkivallan kohdetta, sen tekijää, sivustakatsojia sekä tilannetta ympäröiviä aikuisia.
Yksi perustarpeistamme on tarve kuulua joukkoon. Väkivallan kokeminen aiheuttaa esimerkiksi syrjäytymistä, kroonista yksinäisyyttä, itsearvostuksen alenemista, masentuneisuutta, itsetuhoisia ajatuksia tai tekoja sekä ahdistuneisuutta.

Väkivaltaisesti käyttäytyvä luo myrkyllisiä sosiaalisia suhteita, kokee opiskeluongelmia sekä kärsii empatian puutteesta. Ilman apua väkivaltaisesti käyttäytyvä voi jatkaa käytöstään myös vanhempana sekä kärsiä päihdeongelmista. Kiusaamisväkivalta ja alistaminen on opittu toimintatapa. Lohdullista on, että jos sen on oppinut, niin on myös mahdollista oppia toisenlaisia tapoja toimia.

Maksamme väkivallasta kalliisti

Kouluväkivallalla on yhteys syrjäytymiseen niin kohteen kun väkivallan tekijän osalta. Kun viikoittain kouluväkivaltaa kokee lähes 40 000 lasta ja nuorta, niin tekijät mukaan luettuna määrä vähintään tuplaantuu, syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten määrä on merkittävä.

Yhden syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle on 1,2 miljoonaa euroa. Mielenterveysongelmien hoitaminen on pitkäjänteistä toimintaa ja kustannuksiltaan kallista. Varhaisen tuen palvelut ovat myös pitkäjänteistä työtä, mutta niitä tarjoamalla voidaan vähentää kustannuksia.

Mitä voimme tehdä?

Miten kouluväkivaltaan näkemykseni mukaan voidaan vaikuttaa? Lasten mielen hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien aikuisten tehtävä. Lapset tarvitsevat kohtaamisia ja kuuntelua arjessaan. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opettajien koulutukseen tarvitaan opintoja liittyen kouluväkivallan ehkäisyyn ja käsittelyyn. Opettajat tarvitsevat mahdollisimman hyvän lähtökohdan, jotta he osaavat havaita myrkylliset tilanteet, tunnistaa kiusaamisväkivallan ja että heillä on uskallusta ja työkaluja, joilla voi muuttaa väkivallan tekijän toimintatapoja ja suojata väkivallan kohdetta enemmiltä vaurioilta

Tarvitsemme myös pienemmät luokkakoot, enemmän yhteistyötä, ymmärrystä vanhemmille ja kouluihin sekä resursseja, ihmisiä, jotka osaavat kohdata sekä keskustella lasten kanssa ja auttaa tilanteiden ratkaisemisessa. Aihe koskettaa lapsia – on tärkeää osallistaa lapset ja nuoret kiusaamisen vastaiseen työhön. Aikuisten on tuettava tätä toimintaa. Liike Nytin malli väkivallan lopettamiseksi on nuorista itsestään koostuva valtakunnallinen liike, joka tekee lopun kouluväkivallasta.

Uskon, että väkivalta voidaan saada kuriin, kun tahtoa löytyy. Juttelen mielelläni lisää aiheen eri asiantuntijoiden ja osallisten kanssa – paras ratkaisu löytyy yhteistyöllä.

Kirjoittaja: Laura Sulkava
Eduskuntavaaliehdokas, Helsinki
Instagram: zopelaura Facebook-sivu: Laura Sulkava Nettisivu: laurasulkava.fi

Blogin kirjoituksessa konsultoidut asiantuntijat
Kiitos Kiusaamisasioiden Tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku (Harjulan Setlementti ry) asiantuntijatiedon jakamisesta. Lisätietoa: Kiusaamisen jälkihoitoa, tukea akuutissa tilanteessa sekä koulutusta kiusaamisasioissa www.valopilkkuja.fi

Kiitos Mieli Ry asiantuntijatiedon jakamisesta.

Lisää luettavaa sekä lähteet
Mieli Ry -Koulukiusaaminen
Poliisi – Koulukiusaaminen voi olla rikos
Rikosuhripäivystys – koulukiusaaminen satuttaa ja voi vaikeuttaa elämää vielä aikuisena
Eduskunta – Nuorten syrjäytyminen
Mannerheimin lastensuojeluliitto – Kiusaamisen seuraukset
Yhteisvastuu – Kouluväkivalta
Äitiyden ihme – Koulukiusaajan tunnuspiirteet
Mehiläinen – Kiusaaminen ja henkinen väkivalta
THL – Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
Koulukiusaaminen.fi – järjestöt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top
+