Tarvitaan roima lippujen hintojen pudotus, jotta julkinen liikenne on houkutteleva

Joukkoliikenne kuuluu kaikille. Tai sen pitäisi kuulua.

Julkisen liikenteen hintojen nousu heikentää erityisesti pienituloisten liikkumismahdollisuuksia. Kallis julkinen liikenne kannustaa yksityisautoiluun ja on ristiriidassa ilmastotavoitteiden sekä yhdenvertaisen liikkumisen ajatuksen kanssa. Korkea hinta ei saa olla este päästä töihin, kouluun tai palveluihin.

Julkisen hinnat sulkevat ovia

”Hän istuu keittiönpöydän ääressä ja pohtii, mihin tässä kuussa on varaa. Jo yksi työhaastattelu maksaa kahden bussilipun verran eli 6,40 euroa. Summa, joka miinustetaan ruokakassin sisällöstä. Miten pystyn käymään useissa? Hän selaa karttaa ja pohtii, kuinka pitkälle jaksaisi kävellä, jotta voisi säästää julkisen liikenteen käytössä.

Työttömänä hänellä ei ole varaa kuukausilippuun, joten jokainen liikkuminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja tinkimistä jostain muusta. Töihin ja työhaastatteluihin olisi halua mennä – mutta sinne pääseminen maksaa. On käveltävä säässä kuin säässä, matka kuin matka.”

Kyseessä on tositarina ahkerasta työnhakijasta. Hän on hakenut satoja työpaikkoja, hän haluaisi vain tehdä töitä edes osa-aikaisesti. Työtä ei meinaa löytyä.

Hinnat nousseet 20 prosenttia

Helsingissä kinastellaan siitä, miten autoilua voidaan rajoittaa keskustassa ja pitäisikö nastarenkaat kieltää YKSITTÄISILLÄ tienpätkillä. Kuka näitä valvoisi? Kuinka iso vaikutus yhdellä tienpätkällä on Helsingin tai Suomen mittakaavassa? Tähän ideaan oikeasti käytetään rahaa.

Entä kuinka iso merkitys olisi sillä, että auton sijaan helsinkiläiset alkavatkin valita julkisen liikenteen? Sen sijaan, että nyplätään olemattoman pieniä yksityiskohtia, mitä jos keskityttäisiin laajemmin vaikuttavaan ongelmaan: julkisen liikenteen aivan liian kalliisiin hintoihin.

Minkälaisen yrityksen strategiaan kuuluu hintakilpailutilanteessa hintojen jatkuva nosto? Ei lähtökohtaisesti pitäisi minkäänlaisen, mutta silti vastaus on HSL.

Viimeisen viiden vuoden aikana HSL on nostanut hintojaan 20 prosenttia. Samaan aikaan monet muut elämisen kustannukset ovat nousseet. Korkeammat hinnat vievät julkista liikennettä yhä useamman ulottumattomiin, mutta onneksi tilalle on tullut muita edullisia liikkumisvaihtoehtoja.

Tällä hetkellä HSL:n AB-vyöhykelippu kannustaa lähinnä välttelemään sen ostoa. Jos vuonna 2020 AB-alueen 30 päivän lippu maksoi 59,70 euroa, nyt se maksaa 72,10 euroa. Lippu ei palvele helsinkiläisiä, joista useat kulkevat lyhyitä, muutaman pysäkin tai parin kilometrin matkoja. Hinnassa maksetaan pääsy, monesti turhaan, aina pitkälle Espooseen ja Vantaalle saakka. Joukkoliikenteessä pitäisi palata mielestäni kuntarajoihin ja A-vyöhyke ulottaa kattamaan koko Helsingin.

Tallinnan tapaan ilmainen joukkoliikenne olisi paras vaihtoehto, mutta sen saavuttaminen voi

olla utopistista. Lipun hintaa tulee kuitenkin saada laskettua roimasti, puoleen nykyisestä. Hinnoittelumalli kun ei kannusta yhden vyöhykkeen sisällä liikkuvia ostamaan lippua ollenkaan.

HSL tippunut kilpailukykykelkasta – pieni vertailu

Tänä päivänä edullisella taksilla pystyy liikkumaan parin kilometrin matkan muutamalla eurolla. Itse maksoin juuri yli 6 kilometrin matkasta n. 6 euroa. Matkustajia oli kaksi, vaihtoehto oli edullisempi kuin julkinen liikenne.

Jos lyhyt taksimatka maksaa esimerkiksi 5 euroa, jättämällä ostamatta 30 päivän lipun voi liikkua esimerkiksi seuraavan määrän taksilla:

14 yhden hengen taksimatkaa
29 kahden hengen taksimatkaa
43 kolmen hengen taksimatkaa
57 neljän hengen taksimatkaa

A-alueella parin pysäkin maksa tulee 4 hengen perheeltä maksamaan 9,60 €, jolla tekisi mukavasti kaksi lyhyttä taksimatkaa. Edellä mainitut vaihtoehdot ohjaavat ja kannustavat tukemaan autoilua.

Entä muut vaihtoehdot? Jos mietitään ympäristöystävällisempiä vaihtoja, sähköpotkulaudalla pystyy ajamaan 72,10 eurolla noin 60 kilometriä eli n. 30 matkaa (0,20 €/min, 10 km/h) ja pyörällä vielä enemmän. Pyörän kausihuolto maksaa noin sata euroa ja päälle tulee muita maksuja. Arvioin, että pyöräillä voi ajaa läpi vuoden noin 2*30 päivän lipun hinnalla. Jos tekee itse huollot, vielä vähemmällä.

”Vältellään julkisen käyttöä”

Lähipiirissäni on noussut trendi vältellä HSL:n lipun ostamista valitsemalla liikkumistavan muista vaihtoehdoista. Kulkuvälineestä jäädään ennen seuraavaa vyöhykerajaa, pyörä, sähköpotkulauta ja kävely valitaan aina kuin mahdollista, edullisten taksien suosio on noussut. Autokin valitaan mieluummin kuin julkinen liikenne, sillä vaikka hinta olisi sama, käytettävyys on näppärämpi.

Ihmisille on nykyään periaate olla tukematta toimintaa, jossa keskiöstä on unohtunut asiakas.

Mielestäni autoilua ei pidä rajoittaa, vaan muiden vaihtoehtojen tulee olla niin hyviä, ettei autoa halua käyttää. Kuinka helsinkiläiset saadaan valitsemaan julkinen liikenne?

Verkosto on hyvä, joten vastaus on selvä: laskelmalla hintoja. Jos kuukausilipun hinta olisi 30 euroa, sen ostaisi, vaikkei välttämättä ihan joka päivä tulisi palveluita käytettyä. Ei haittaisi, vaikka osaan kaudesta osuisi lomamatka.

Surkea palvelu, vaarallista ajoa – kukaan ei ota vastuuta

Ehkä julkisessa liikenteessä onkin kyse luksusluokan tuotteesta, johon vain harvoilla ja valituilla on varaa. Tällöin palvelutason olettaa olevan hieman asiakasystävällisempi. Voisi myös kuvitella, että turvallisuudella olisi jonkinlainen merkitys toiminnassa.

”Bussi lähestyy pysäkkiä, viiton kädelläni sitä pysähtymään. Bussi ei käytä vilkkua osoittaakseen pysähtyvänsä. Astun sisään ja näytän lippua, kuski tuijottaa suoraan eteenpäin vilkaisematta minuun päin ja vastaamatta tervehdykseeni. Bussi liikkuu nytkähdellen ja nopeasti jarrutellen, osa ihmisistä meinaa kaatua. Jään pois, ovet sulkeutuvat ja jään ovien väliin. Riuhdon itseni välistä ja bussi kaasuttaa tiehensä.”

Toisaalta on myös niitä kuskeja, jotka käyvät omia puhelinkeskustelujaan koko matkan. Arkipäivää liiketeessä ja tästä maksaisin 72,10 euroa kuukaudessa. Disclaimer: mukaan mahtuu myös loistavia ja ystävällisiä asiakaspalvelijoita, kuten esimerkiksi yleensä junissa, mutta nämä harmillisesti tuntuvat olevan vähemmistö.

Kun vuosi sitten vappuna pyöräillessäni bussi kaasutti kolmion ja pyöräilymerkin takaa ajaen lähes päälleni, pelastuin ainoastaan, koska olen aina risteyksissä hyvin varovainen. Toistan: hän tuli merkkien takaa, katsoi oikealle ja vasemmalle, näki minut. Silti päätti olla pysähtymättä ja laittaa lisää kaasua. Laitoin palautetta ja kerroin tapahtuneesta. Sain liikennöitsijän liikennepäälliköltä seuraavanlaisen vastauksen heidän kannastaan kuskien ajoturvallisuuden tarpeellisuuteen (luonnollisesti HSL ei vastannut minulle mitään):

”Ette kerro palautteessanne kummasta suunnasta olette lähestynyt risteystä, mutta oletan että XXX-tien suunnasta eli lievää alamäkeä alaspäin. Tällöin polkupyöräilijän vauhti voi kasvaa reilusti ja tilanteiden hahmottaminen nopeasti muuttuu haastavammaksi.

Olen keskustellut kuljettajan kanssa asiasta ja hän kiistää kaikenlaisen tahallisuuden. tämän myös uskon tietäen kuljettajan taustat ja kokemuksen.

Pyyntönne videotarkastukseen ei ole mahdollinen mm. sen vuoksi, ettei autojen kamerat kuvaa juurikaan ulkopuolista liikennettä. Ne on tarkoitettu auton sisätilojen valvontaan ja epäselvyyksien tarkastamiseen eli matkustajien ja kuljettajan turvallisuus näkökohtia ajatellen. Uusin tieliikennelaki sanoo myös, että kaikkien tienkäyttäjien oltava huolellinen ja varovainen sekä pyrittävä myös ennakoimaan toisten toimintaa liikenteessä, jotta vahingolta vältytään. Tämä tarkoittaa siis kaikkia, ei pelkästään linja-autonkuljettajien velvollisuuksia.

Toivottavasti ymmärrätte ajatukseni, liikenteessä sattuu ja tapahtuu joka päivä, myös läheltä piti tilanteita. Liikenteessä tulee kaikilla olla ”pelisilmää”. Ei ole vain oikeuksia, on myös velvollisuuksia.”

Vauhtini oli 6 km/h ja tulin eri suunnasta eli ylämäkeen, bussin vauhdin pystyisi tarkistamaan videolta. Päälliköllä annettiin tarjottimella mahdollisuus vaarallisen kohdan tarkasteluun sekä käytäntöjen muuttamiseen, jotta kyseisessä kohdassa kuskit ajaisivat tulevaisuudessa turvallisemmin. Sen sijaan hän teki oletuksia ja laittoi vastauksena pyöräilijävihamielisen viestin, jossa muistutti pyöräilijöiden velvollisuuksista. Melkoinen vastaus liikennöintipäälliköllä tilanteessa, jossa vakava loukkaantuminen tai kuolema oli lähellä. Selvisin säikähdyksellä vain ja ainoastaan, koska olin itse varovainen.

Asenne ja välinpitämättömyys – syitä, miksi maksaminen kyseiselle putiikille tuntuu aika turhauttavalta.

Muuallakin on onnistuttu

Olympiakomitean johto koki muutoksen syksyllä, poliitikon tai entisen huippu-urheilijan sijaan puheenjohtajaksi valittiin muutosjohtaja Petteri Kilpinen. En malta odottaa, minkälaisen positiivisen muutoksen olympiakomitea kokee! Jos Finnair pystyy kilpailemaan nyt halpalentoyhtiöitä vastaan ja VR edullisia busseja, on vaikeaa ajatella, että HSL olisi jotenkin poikkeus. Kyse on enemmänkin tahdosta. Johdon tulisi olla pätevää, tahtotilan kohdallaan ja toimintatavat sekä konserni pistää uusiksi muutosjohtamalla.

Edellisessä blogissa otin kantaa Hekan jurakaudelle juuttuneeseen meininkiin, nyt HSL:ään. Mielestäni HSL:n johto pitää pohtia uusiksi: ketkä ihmiset ovat muutosmyönteisiä ja haluavat oikeasti tarjota helsinkiläisille fiksun hintaisen joukkoliikenteen sekä etsiä nousevien kustannuksien keskellä ratkaisut tarjota edullinen ja houkutteleva joukkoliikenne. Kenellä on tähän pätevyyttä? On tärkeää saada organisaatio toimimaan tehokkaasti.

HSL:n hallitus koostuu 12 poliitikosta. Mielestäni olisi fiksua miettiä, tulisiko hallitukseen nostaa myös ammattijohtajia, kuten muutos- ja talousjohtamiseen erikoistunutta henkilöä. Löytyykö hallitukseen kuuluvilta poliitikoilta aikaa tehdä sellaista hallitustyötä, jolla saadaan muutos ajettua läpi? Onko heillä tahtoa? Hallituksen jäsenillä tulee olla aikaa perehtyä, olla aktiivisia, haluta helsinkiläisten parasta ja omata ymmärrystä siitä, miten muutos saadaan aikaiseksi.

Kannustuspuhe

Muutos ei tapahdu itsestään. Se alkaa siitä, että yhä useampi sanoo: nyt riittää. Kenelle sinä annat äänesi – hinnankorotuksille vai oikeudelle liikkua?

Jokaisella helsinkiläisellä pitää olla varaa julkiseen liikenteeseen. Nyt niin ei ole.

Kirjoittaja: Laura Sulkava
Instagram: zopelaura Facebook-sivu: Laura Sulkava Nettisivu: laurasulkava.fi

Tästä pääset blogin etusivulle

Lähteitä:

HSL-hinnat 2021–2022
HSL-hinnat 2019–2020
HSL-hinnat vuonna 2025
Sähköpotkulautojen hinnat vuonna 2024
HS Visio | Kriisiyhtiö Finnairista tuli kurssiraketti
Tuore puheenjohtaja Petteri Kilpinen tunnusti tosiasiat: ”Tällä hetkellä maine on niin huono”