Tarvitsemme rakenteellisia toimenpiteitä, jotta lasten ja nuorten hyvinvointi saadaan nousuun.

Osallistuin eilen tilaisuuteen, jossa otin puolueeni puolesta vastaan Liikuntakasvatus liikunnallisen elämäntavan perustana toimenpide-ehdotuksia -raportin. Tulokset ovat pysäyttäviä. Mutta samalla se antaa myös suuntaa siihen, mitä meidän olisi fiksua tehdä seuraavaksi.

Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt merkittävästi, ja kehitys alkaa jo varhain. Liikkuminen vähenee systemaattisesti lapsen kasvaessa, ja jo nyt yli kolmasosalla lapsista terve kasvu ja toimintakyky on uhattuna. Tämä ei ole marginaalinen ilmiö, vaan laaja yhteiskunnallinen haaste.

Samaan aikaan liikkumattomuudella on merkittävä hintalappu. Se maksaa yhteiskunnalle useita miljardeja euroja vuodessa. Samaan aikaan höyläillään miljoonia sieltä täältä, kun samaan aikaan potentiaali suuriin säästöihin ja ihmisten parempaan vointiin olisi käden ulottuvissa. Kyse ei tosiaan ole pelkästään kustannuksista, vaan ennen kaikkea siitä, miten ihmiset voivat – ja miten he jaksavat koulussa, työssä ja arjessa.

Arkemme on muuttunut. Liikkuminen ei ole enää luonteva osa päivää samalla tavalla kuin aiemmin. Olemme enemmän paikallaan, ja liike on siirtynyt yhä enemmän harrastuksiin. Ei kerta kaikkiaan riitä, että saa kyydin kouluun, istuu päivän, menee julkisilla kotiin, saa kyydin treeneihin ja tekee treenin ja tulee taas kyydillä kotiin. Liike jää minimaaliseksi.

Samalla liikkuminen voi kaventua yhteen lajiin ja kilpailulliseen tekemiseen, jolloin mm. motoriset perustaidot tai peruskunto eivät välttämättä kehity. Fyysinen toimintakyky ei nouse riittävälle tasolle eikä se tue liikunnallista elämäntapaa.

Yksi raportin tärkeimmistä viesteistä onkin se, että liikkumattomuutta ei ratkaista vain lisäämällä harrastuksia. Liike on palautettava osaksi tavallista arkea. Tämä tarkoittaa arkiliikuntaa pitkin päivää, ei yksittäisiä liikuntahetkiä.

Toimenpiteitä, joiden avulla ohjataan liikunnalliseen elämäntapaan

Mukana on hyviä, konkreettisia toimenpiteitä. Keskeinen ajatus on vahvistaa niitä rakenteita, joissa kaikki lapset ja nuoret tavoitetaan. Varhaiskasvatus, koulu ja terveydenhuolto ovat avainasemassa, koska niiden kautta voidaan vaikuttaa pitkäjänteisesti ja yhdenvertaisesti. Päätelmä on fiksu, sillä lisätuki tulee varmasti edullisemmaksi ja vaikuttavammaksi kuin uuden järjestelmän rakentaminen tai yksittäisiin asioihin kohdistuvat hankkeet.

Liikuntakasvatusta pitää vahvistaa ja varmistaa, että siihen on riittävät resurssit. Liikuntatuntien määrää on karsittu 90-luvusta, mikä on katastrofaalista mm. siitä näkökulmasta, että 5 %, VIISI PROSENTTIA, 15-vuotiaista liikkuu tarpeeksi (LIITU-tutkimus, 2024). Kyse on pitkälti ennaltaehkäisevästä työstä – siitä, että rakennetaan pohjaa hyvinvoinnille jo varhaisessa vaiheessa eikä korjata ongelmia vasta myöhemmin.

Ammattilaisten lisäksi vanhemmat pitää saada mukaan muutokseen. Lapset eivät rakenna arkeaan itse, vaan aikuiset tekevät sen heidän puolestaan: valitaanko auto vai kävely? Jätetäänkö lapsi kotiin ja käydään nopeasti yksin hakemassa unohtunut maitopurkki. Kuinka paljon vanhempi on ruudun ääressä? Perheiden tukeminen liikunnallisen arjen rakentamisessa ja valintojen tekemisessä on keskeinen osa ratkaisua.

Liikkumiseen kannustavilla ympäristöillä on myös merkitystä. Päiväkotien ja koulujen pihojen, lähiliikuntapaikkojen sekä arjen kulkureittien pitäisi tukea liikkumista. Matalan kynnyksen mahdollisuudet ja harrastusten saavutettavuus ovat myös tärkeässä roolissa.

Pidän raportin lähestymistapaa tärkeänä. Se ei etsi yksittäisiä nopeita ratkaisuja, vaan korostaa rakenteellista muutosta ja pitkäjänteisyyttä. Samalla se muistuttaa, että liikkuminen ei ole vain yksilön valinta, vaan myös ympäristön ja yhteiskunnan muovaama asia. Liikkuminen ei ole sama kuin urheilu. Liike on halpa lääke ja liike on hyvinvoinnin pohja.

Raportista

Liikuntakasvatus liikunnallisen elämäntavan perustana toimenpide-ehdotuksia -raportin työryhmän edustamat tahot: Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry (neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto), Varhaiskasvatuksen opettajien liitto ry, Suomen luokanopettajat ry, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Förbundet Hem och Skola i Finland sekä Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellinen tiedekunta.